Haastattelun kolme perustyyppiä
1) Henkilöhaastattelu
- Keskiössä on ihminen - julkkis tai tavis - ja hänen elämäntarinansa tai kokemuksensa
2) Asiahaastattelu
- Keskiössä on asia ja haastattelussa painottuu haastateltavan ammattitaito
- Esimerkiksi päättäjä tai tutkija voi kertoa näkemyksiään jostain ajankohtaisesta asiasta
3) Kiertohaastattelu eli katugallup
- Kysytään usealta ihmiseltä jokin (ajankohtainen) kysymys, johon pyritään saamaan lyhyt vastaus
Haastattelu voi olla lehtijuttu, radiohaastattelu tai televisiohaastattelu. Haastattelussa pitää muistaa kertoa joitain olennaisia taustatietoja haastatellusta (nimi, mahdollisesti ikä, jokin status tai määrittely).
Muistettavia seikkoja haastatteluista eri medioissa
Lehtihaastattelu
- Toimittaja voi valita, merkitseekö hän näkyviin sekä kysymykset että vastaukset vai pelkät vastaukset
- Haastatellun kieltä siistitään kirjalliseen ilmaisuun sopivaksi - turha toisto ja täytesanat poistetaan, vastauksista muokataan kokonaisia virkkeitä, joista voidaan poistaa pahimmat puhekielisyydet mutta haastettelutyypistä riippuen persoonallinen kielenkäyttö voi myös jäädä näkyviin
- Toimittaja kirjoittaa tekstiä haastattelun ympärille, ainakin alkuun johdannoksi
- Kuvat ovat olennainen osa haastattelua; sopivat kuvatyypit valitaan haastattelun tyylin mukaan. Kuvista enemmän ks. Särmä s. 32-33.
Radiohaastattelu
- Rakentuu pelkän äänen varaan
- Panosta selkeään artikulaatioon
- Älä puhu päälle vaan anna haastateltavan vastata rauhassa
- Alussa on hyvä olla jokin johdanto, josta selviää, kuka haastattelee, ketä ja miksi, lopussa ehkä jonkinlainen yhteenveto
Televisiohaastattelu
- Rakentuu sekä äänen että kuvan varaan
- Kuvassa tulee harkita rajausta: tyypillinen haastattelurajaus on ns. puhuva pää
- Muutoin huomioitava samoja seikkoja kuin radiohaastattelussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti